Tervaa, tervaa, enemmän tervaa. Siitä
vene tykkää ja sitten se kestää.

Jouni Laiti sanoo tehneensä veneitä niinkauan kuin muistaa, aivan pikkupennusta asti. Vuosikymmenten mittaan mestarin tieto ja taito tässä vaativassa lajissa on hioutunut huippuunsa. Kotkan kansainvälisillä puuvenemessuilla vuonna –92 Jounin tekemä Tenon vene arvostettiin näyttelyn kauneimmaksi veneeksi. Jotain tekijänsä osaamisesta todistaa sekin, että Jounin veneet miltei viedään käsistä. Yhden miehen verstas ei ehdi niin paljon tuottaa, että veneitä kertyisi varastoon.

- Satoja ja satoja veneitä olen tehnyt. Ehkä lähemmäs tuhat. En tiedä. En ole pitänyt kaikista kirjaa, Jouni sanoo. Aikaisemmin veneitä ostettiin enemmän. Silloin ihmisillä oli rahaa. Nyt kauppa ei käy yhtä hyvin. On työttömyyttä ja rahalle on muutakin käyttöä. Mutta luulen, että se tästä taas piristyy.

Jouni vetää tervakerroksen vasta valmistuneen vaneriveneen pintaan. Toisen kerroksen levittämisen hän jättää asiakkaan huoleksi. Näin on tämän veneen kohdalla sovittu.

– Vene pitää tervata joka vuosi. Siitä se tykkää. Ja sitte se myös kestää. Vanerinen vene kestää hyvin hoidettuna 15-20 vuotta, mutta puuvene jopa puoli vuosisataa, Jouni sanoo.

- Takavuosina tein enimmäkseen vaneriveneitä, mutta nyt taas näyttää siltä, että puuvene on tulossa. Niitä taas kysytään.
Aiheet puuveneen lautoihin Jouni hakee Inarista. Pohjoisen tiukkasyinen mänty on parasta materiaalia. Jouni valkkaa tukit tiukalla seulalla ja sahaa joka laudan itse. Se on tarkkaa hommaa. Kunnon veneen saa vain kunnon aineista. Inarissa, puurajalla, mänty kasvaa niin hitaasti, että toisinaan siitä ei paljain silmin erota vuosirenkaita.

Ajan myötä myös tenolaisen veneen malli perinteisestä on muuttunut. Perämoottorien yleistyttyä vene hieman leveni ja lyheni ja siihen lisättiin kantosiivet. Muttaa kauneutensa vene silti säilytti ja sitä Jouni Laiti aikoo vaalia.(PR)